Kävästiin tänään tapaamassa Nekun ja Lyytin kans eläinlääkäriä. Aluks luulin että koirilla on nenäpunkki, mutta se paljasuikin Vaasan näyttelyistä tuliaisiksi tuoduksi kennelyskäksi. Aloin kyllä jo illalla miettiä sitä vaihtoehtoa. Kennelyskä alkaa samoilla oireilla kuin nenäpunkkikin. Vedetään ilmaa nenänkautta sisään ja aivastuttaa. Nenäpunkki vielä kutittaa, niitä oireita ei oo ollu. Lääkehoitoa ei ole, joten nyt vain otetaan rauhallisesti ja pysytellään kotona jottei tartuteta sitä kaikkiin. 4-rokotteen yhteydessä tulee myös kennelyskää vastaan rokote, mutta se ei ole kuulemma kovinkaan tehokas. Tehokkainta olis antaa nenärokote kennelyskää vastaan ja se täytyy uusia vuosittain. Tästäpä opinkin taas sen että jos aikoo näyttelyissä kulkea niin kannattaa ottaa kennelyskää vastaan rokote vuosittain.

Samalla eläinlääkäri poisti Nekulta punkin silmäluomesta. Kivaan paikkaan päätti punkki istahtaa eilen tai siis porautua...Oli niin lähellä silmää etten uskaltanut alkaa ite koittaan osunko punkkipihdeillä silmään vai silmäluomeen. Eläinlääkäri suosittelikin ostettavaksi punkkilasson, en tiennyt sellaisia olevankaan. Sillä on helpompi poistaa punkki aroista paikoista kuin punkkipihdeillä. Siispä apteekkiin ostamaan punkkilasso.

Yhtenä asiana meillä sitten oli vielä Nekun korva. Ajattelin että siinä varmaan on hiiva tai joku kun sen haiskahtaa hieman erille ku toinen korva ja kerran korvakarvoja nyppiessäni sieltä tuli ruskea paakku mukana. Eläinlääkärin mielestä siinä ei ollut mitään vialla, onneksi korva oli terve.

Ja kun eläinlääkäriin kerran oltiin menossa, niin tokihan sitä jotain asiaakin sinne pitää olla. Eihän nyt punkki, korva ja kennelyskä vielä ollut riittävästi...Nekku kehitteli vielä yhden vaivan tässä viikonloppuna nimittäin valeraskauden. Oon tässä jo jonkin aikaa nekkua puhutellut possuksi ku on senverran lihonnut. Noh, Nekkupa otti onkeensa ja alko hoidella vinkulelupossua. Sellaista kivaa pyöreää vinkupalloa jossa on neljä jalkaa, kärsä, korvat ja saparo. Kiva pieni vaaleanpunainen Nekun pentu-possu. Sitä on kuskailtu mukana ja lenkilläkään ei viihdy ku kotiin on niin kiire hoitamaan omaa pentu-possua. Valeraskaus ei onneks kuitenkaan ollu kovin voimakas, joten vielä ainakaan ei tarvinnu alottaa lääkehoitoa. Toivotaan että menee ohi ilman lääkkeitä. Lievän valeraskauden hoitona ruuan vähentäminen ja liikunnan lisääminen olis hyväksi, mutta mitenkäs lisäät liikuntaa ku on kennelyskä ja pitäis olla rauhassa. Koska liikuntaa ei voi lisätä, niin koitetaan keksiä jotain muuta hauskaa tekemistä ja pentu-possu kavereineen on laitettu piiloon.

Että sellaita täällä tälläkertaa...punkinpoisto, valeraskaus ja kennelyskää. Nyt vain pysytellään kotosalla ja koitetaan parantua.Nekkua ei nyt sitten auta ilmoittaa Raahen ryhmänäyttelyyn ja Tuurin näyttelyyn ku ei tiiä jos joutuu lääkityksen alottaan ja siinä on varoaika näyttelyiden dopingtestausten suhteen. Toisella kertaa sitte. Taitaapi nyt Nekkukin päästä eroon karvoistaan ja ehtii kasvattaa uuden pehkon ennen seuraavia näyttelyitä.